Kuvittele, että sinulta on viety kaikki. Ei kotia, ei omaisuutta, ei läheisiä – ei edes vapautta liikkua tai elää arkeasi normaalisti. Tämän Viktor Frankl, itävaltalainen psykiatri ja kirjailija, joutui kokemaan toisen maailmansodan aikana keskitysleirillä. Silti hän löysi tuosta tilanteesta jotain, mitä edes karmein ulkopuolelta tuleva voima ei voinut viedä häneltä: ajatuksen vapauden.
Franklin mukaan vapaus valita oma suhtautumisemme – se, mitä päätämme ajatella ja mihin keskitämme huomiomme – on ihmisen viimeinen ja rikkumaton oikeus. Hän kertoo kirjassaan Elämän tarkoitusta etsimässä omista kokemuksistaan keskitysleirillä ja miten löysi oman sisäisen viisauden ja rauhan.
Frankl kiteytti ajatuksen vapauden kolmeen kohtaan, joita jokainen meistä voi soveltaa kaikkiin olosuhteisiin – olivatpa ne kuinka haastavia tahansa.
1. Vapaus valita oma suhtautumisemme
Franklin kuuluisin ajatus: ”Kaiken voi ottaa ihmiseltä pois, paitsi yhtä: viimeinen ihmisen vapauksista – vapaus valita oma suhtautumisensa olosuhteisiin, valita oma tiensä.” haastaa jokaisen meistä näkemään, että tunteemme ja ajatuksemme eivät ole olosuhteiden tuotetta. Vaikka ympärillämme tapahtuisi mitä tahansa, voimme aina valita, mihin keskitymme ja miten reagoimme.
Minulle ajatuksen vapaus on ollut yksi elämäni suurimmista oivalluksista. Kuitenkin, kun ensimmäisen kerran luin Viktor Franklin ajatuksia pidin teoriaa ehkä mielenkiintoisena, mutta kovin abstraktina. Vasta useita vuosia myöhemmin, kun aloin todella huomata omassa elämässäni, miten ajatuksen periaate toimii, tajusin ajatuksen vapauden. Se mullisti maailmani. Monesti alamme nähdä mielemme saloja kirkkaammin elämämme haastavimmissa tilanteissa. Minullekin kävi niin, että ajatuksen vapaus kolahti kunnolla vasta, kun erosin pitkästä ihmissuhteesta ja olin samaan aikaan työpaikallani muutosneuvottelujen kohteena. Yhtenä ahdistavana hetkenä makasin sohvalla ja yhtäkkiä huomasin, miten voin nähdä mieleeni nousevan ajatuksen. Näin ihan selkeästi, miten ajatus nousee jostain (mistä se ikinä tuleekin) mieleeni, mutta vielä tärkeämpää, voin antaa ajatuksen vain tulla ja mennä. Antaa sen vain lipua ohi. Voin itse päättää mitä teen ajatuksilleni, ihan joka ikinen kerta ja ihan joka ikisen ajatuksen kohdalla.
Myös Kolmen periaatteen takana oleva filosofi Sydney Banks puhui siitä, miten tietoisuutemme mahdollistaa ajatuksen näkemisen sellaisena kuin se on: hetkellisenä ilmiönä, johon voimme suhtautua vapaasti. Tietoisuus antaa tietyllä tavalla mahdollisuuden ottaa etäisyyttä omiin ajatuksiimme, ja tämä oivallus avaa mahdollisuuden todelliseen vapauteen.
Franklin ajatus ja Banksin periaatteet osoittavat kohti samaa totuutta: vaikka maailma ympärillämme voi tuntua hallitsemattomalta, sisällämme on aina vapaus valita, miten suhtaudumme siihen.
2. Merkityksen löytäminen
Franklin filosofia, jonka hän myöhemmin keskitysleiriltä vapauduttuaan nimesi logoterapiaksi, korostaa myös sitä, että ihminen kykenee löytämään merkityksen jopa elämän raskaimmissa hetkissä. Hän kertoo oman kokemuksensa keskitysleirillä opettaneen, että ihminen voi selviytyä lähes mistä tahansa, kunhan hän löytää tarkoituksen elämälleen.
Kun itse olen pohdiskellut elämän tarkoitusta ja sen löytämistä, olen huomannut, että usein se alkaa hyvin pienistä asioista. Hetkestä, jossa hyväksyy nykyhetken sellaisena kuin se on, ja on siinä täysin läsnä – olipa se kivulias, iloinen tai jotain siltä väliltä – läsnä oleminen voi olla lähtökohta jollekin merkitykselliselle.
Merkityksen löytäminen ei siis välttämättä ole tietoista analysointia, vaan enemmänkin luottamusta. Viktor Frankl puhui siitä, miten toivo on aktiivinen valinta. Jopa silloin, kun tulevaisuus on epäselvä (ja oikeastihan se on sitä koko ajan), toivo on kuin hiljainen sisäinen ääni, joka vakuuttaa, että maailma ja universumi kannattelee, kun sille antaa vain mahdollisuuden. Tämä ajatus on itse asiassa hyvin lähellä sitä, mitä Sydney Banks kuvasi nimellä Mielen periaate.
3. Vastuu omasta vapaudestamme
Vapaus ajatella ja valita, ei ole vain oikeus, vaan myös vastuu. Frankl painotti, että todellinen vapaus syntyy vasta siitä, kun otamme vastuun omasta ajattelustamme ja teoistamme. Tämä tarkoittaa, että emme syytä ulkoisia olosuhteita, menneisyyttä tai muita ihmisiä siitä, missä olemme. Sen sijaan otamme ohjat käsiimme ja kysymme: ”Mitä minä voin tehdä juuri nyt muuttaakseni joko tilannetta tai suhtautumistani siihen?”
Tässä kohtaa näen jälleen yhteyden Kolmeen periaatteeseen ja niiden viisauteen. Frankl ja Banks tuntuvat molemmat sanovan: Vapaus ei ole sitä, että kaikki ulkoinen on täydellistä. Vapaus on sitä, että sisäisesti löydämme tilaa olla rauhassa, ajatusten virran keskellä.
Ajatuksen vapaus arjessa – henkilökohtainen vallankumous
Omassa elämässäni ajatuksen vapauden oivaltaminen on ollut todellinen vallankumous. Jokainen hetki tarjoaa valinnan: Annanko olosuhteiden ja automaattisten reaktioiden hallita itseäni, vai päätänkö tietoisesti, mihin keskityn ja miten reagoin? Toivo ei ole vain odottamista, vaan luottamusta elämään ja sitä, että päätän, mitä valitsen uskoa ja mitä valitsen nähdä.
Franklin ja Banks eivät puhu erillisistä totuuksista, vaan yhdestä ja samasta periaatteesta: vapaus on sisäinen kokemus, johon kukaan ei voi koskea. Ehkä tämä on suurin lahja, jonka voimme itsellemme antaa – ymmärtää, että ajatustemme vapaus on aina läsnä, valmiina vapauttamaan meidät, kun vain muistamme sen.
___________________________________________________________________________________
Mieli on kestävän tulevaisuuden ihmevoima. On uskomatonta, mitä saamme aikaiseksi selkeällä mielellä.
Lue lisää kolmesta periaatteesta tästä.
___________________________________________________________________________________
Millaista muutosta sinä haluaisit nähdä maailmassa? Millaista muutosta sinä haluat sytyttää kipinälläsi?
Minä haluan katalysoida kestävää kehitystä, kestävyysinnovaatioita ja vastuullista toimintaa. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on, miten ihmismielen toiminta vaikuttaa kykyymme ratkaista vaikeimmat ja isoimmat ongelmamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon. Ympäristö ja mieli -blogin muut artikkelit löydät tästä. Voit lukea lisää minusta täältä.
Photo by Saad Chaudhry on Unsplash
