Olen muutamissa artikkeleissa maininnut termin kestävä luovuus. En käytä termiä tarkoituksessa, että itse luovuus olisi kestävää, vaan, että käytämme luovuuttamme jonkun kestävämmän ja paremman kehittämiseen.
”Luovuus on arvokkain inhimillisistä resursseista. Ilman luovuutta ei olisi kehitystä, vaan toistaisimme samoja malleja loputtomasti.”
Edward de Bono
Kestävä luovuus on käsite, joka yhdistää kestävän kehityksen ja luovuuden periaatteet. Se tarkoittaa siis, että luovuutta käytetään innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen, jotka edistävät taloudellista, sosiaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Kestävä luovuus pyrkii luomaan uutta ja arvokasta. Se ei pelkästään pyri ottamaan huomioon pitkän aikavälin vaikutuksia ja välttämään haitallisia seurauksia. Aivan kuten uudistava johtajuus, josta kirjoitin viimeisessä postauksessani, se on jotain vielä enemmän.
Parhaimmillaan kestävä luovuus on:
Innovatiivista: Se tuottaa uusia ja ainutlaatuisia ideoita, tuotteita, palveluita tai toimintatapoja, jotka tuottavat paitsi kilpailuetua yritykselle, myös suurempaa hyötyä yhteiskunnallisella ja planetaarisella tasolla.
Ratkaisukeskeistä: Se keskittyy löytämään ratkaisuja globaaleihin ja paikallisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen ehtymiseen, sosiaaliseen epätasa-arvoon ja köyhyyteen.
Pitkäjänteistä: Se tähtää kestäviin ratkaisuihin, jotka ovat hyödyllisiä pitkällä aikavälillä ja jotka ottavat huomioon tulevat sukupolvet.
Osallistavaa: Se kannustaa yhteistyöhön ja osallistumiseen, ja se huomioi eri sidosryhmien tarpeet ja näkökulmat.
Me kaikki luomme…
Jokaisella ihmisellä on luovuuden potentiaali synnyin lahjana, mutta sen ilmenemismuodot ja intensiteetti voivat vaihdella yksilöiden välillä. Kestävä luovuus vaatii halua nähdä pidemmälle tulevaisuuteen ja hahmottaa laajempia kokonaisuuksia. Kysymys onkin siitä, mihin haluamme omaa luomisen kykyämme käyttää.
”Meissä kaikissa on luontainen luova energia. Se on kuin elävöittävä henki, joka erottaa vikkelät kuolleista – elämänvoima, joka laajentaa keuhkojamme, saa sydämemme lyömään ja huolehtii kaikista biologisista toiminnoistamme. Jos annamme, se tuo mieleemme tuoreita uusia ideoita, juuri silloin, kun tarvitsemme niitä. Näin voimme ratkaista minkä tahansa ongelman ja edetä kaikissa luovissa pyrkimyksissämme. Suhteemme tähän energiaan on perusta sille, mitä kutsumme ”luovuudeksi”. Ja koska tämä energia on osa meitä ja me olemme osa sitä, olemme kaikki luonnostaan luovia.”
Michael Neill, kirjassa Creating the Impossible (suom. M Helenius)
ja valitsemme itse joka hetki sen luommeko kestävää ja vastuullista, vai jotain muuta.
Kestävä luovuus eroaa siis muusta luovuudesta siinä, että se ei tavoittele vain uusia, hyödyllisiä, innovatiivisia, omaperäisiä, esteettisiä, epätavallisia tai nerokkaita ideoita itsessään, vaan pyrkii aktiivisesti edistämään kestävää kehitystä ja ekologista palautumista. Se painottaa vastuullisuutta ja pyrkii välttämään ratkaisuja, jotka tuottavat lyhyen aikavälin hyötyjä, mutta joilla on pitkällä aikavälillä haitallisia seurauksia. Jokainen meistä valitsee hetkestä toiseen mihin luovuuden kapasiteettinsa käyttää.
Luovuutemme on parhaassa käytössä, kun luomme jotain uutta ja kestävää yhdessä.
”Älä koskaan epäile, etteikö pieni joukko ajattelevia, sitoutuneita kansalaisia voisi muuttaa maailmaa; todellisuudessa se on ainoa asia, joka koskaan on muuttanut.”
Margaret Mead
Tulen seuraavissa postauksissa kirjoittamaan muun muassa siitä, mikä estää meitä käyttämästä mielemme luovaa voimaa ja toisaalta miten valjastamme sen sellaiseen käyttöön, joka on linjassa oman syvimpämme kanssa.
Mitä kestävää sinä haluaisit tänään luoda? Minkälaisen muutoksen haluaisit sytyttää kipinälläsi?
Minä haluan katalysoida kestävää kehitystä, kestävyysinnovaatioita ja vastuullista toimintaa. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on, miten ihmismielen toiminta vaikuttaa kykyymme ratkaista vaikeimmat ja isoimmat ongelmamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon. Ympäristö ja mieli -blogin muut artikkelit löydät tästä. Voit lukea lisää minusta täältä.
