Keskustelimme viikonloppuna ystäväni kanssa elämän tarkoituksesta. Emme ehkä vielä täysin kräkänneet elämän tarkoituksen salaista koodia, mutta mietimme, miten paljon aikaa me ihmiset käytämmekään oman elämämme merkityksen ajattelemiseen ja miten vähän sen todelliseen toteuttamiseen.
Mitä jos elämällä todella on suurempi merkitys?
Onko elämän tarkoitus vain se, jonka me itse annamme sille? Meille on syntynyt kokonainen teollisuuden haara, joka erilaisten itsensä kehittämisen oppaitten kautta kehottaa meitä määrittämään itse oman tarkoituksemme ja täyttämään sen.
Voisiko ihmiskunnan olemassaololle olla kuitenkin jokin syvempi tarkoitus, joka ulottuu yksilöllisten päämäärien yläpuolelle? Voisiko esimerkiksi meille annettu haaste olla, että löytäisimme tavan elää rauhassa ja sopusoinnussa toistemme sekä maapallon kantokyvyn kanssa? Ainakin tuon haasteen ratkaiseminen tekisi elämästä paljon helpompaa suurelle joukolle ihmisiä.
Havahtuminen tulevaisuuden ja menneisyyden harhaan
Jatkoimme pohdintaa miettimällä, miten tosi monet ajatukset, joita ajattelemme päivittäin liittyvät huoliin tulevaisuudesta. Kuvittelemme mielessämme kaiken näköisiä kauhuskenaarioita erilaisista asioista – vaikka sitä, mitä tapahtuu, ”jos nyt yhtäkkiä alkaisimme tässä vain toteuttaa itseämme”. Samoin menneisyyden muistot, kaunat ja epäonnistumiset estävät meitä olemasta läsnä nykyhetkessä. Todellisuudessahan meillä ei ole muuta, kuin tämä hetki – menneisyys ja tulevaisuus ovat vain ajatuksiamme, ne eivät ole todellisuutta tässä ja nyt.
Mutta mieti niitä hetkiä, jolloin olet ollut täysin läsnä: Kun avaat parvekkeen oven ja kuulet linnun laulun. Kun olet syventynyt johonkin mieluisaan tehtävään tai seuraan, niin, että unohdat ajan kulun. Kun huomaat miten hanhien aura lentää syksyisessä illassa pääsi yli. Kun yhtäkkiä havahdut ja tulet iloiseksi siitä pienestä ihmeestä, että hanasta tulee puhdasta vettä kotiisi, joka ikinen aamu. Kun istut sohvalla ja näet auringonvalon ja varjojen tanssivan kasvien lehtien lomasta ja heijastavan tämän ihmeellisen leikin seinällesi. Nämä hetket, joissa koemme koko elämän kauneuden, tapahtuvat silloin, kun olemme täydellisesti nykyhetkessä. Silloin ehkä lyhyen hetken muistamme, että me todella olemme paratiisissa jo nyt.
Voisiko elämän tarkoitus olla siinä, että oivallamme tämän? Että, olemme parhaimmillamme tässä hetkessä, kun olemme täysin läsnä? Ja se, että huomaamme miten ihanassa paikassa olemme silloin?
Minkä tehtävän sinä olet ottanut tai jättänyt ottamatta?
Keskustelumme eteni pohtimaan, että varmaan kuitenkin jokainen ihminen, ainakin jossain vaiheessa elämäänsä miettii, että omalla elämällä on jokin tarkoitus, joka odottaa täyttymistään. Saatamme tuntea, että tämä ”korkeampi” kutsumus kuiskii korvaamme, mutta syystä tai toisesta emme kuitenkaan uskalla ryhtyä siihen. Ehkä tehtävä liittyy siihen, että miten saisi jotain ihmiskunnalle hyvää ja merkityksellistä aikaiseksi tai eläisi itse ekologisemmin. Myös silloin, kun emme ryhdy toimeen ja täyttämään tätä tehtävää, meitä estävät ainoastaan omat epävarmat ajatuksemme, joilla pelottelemme itseämme.
Elämä ei kuitenkaan toimi niin, että kaikki annettaisiin meille varmana tai valmiina. Jos haluamme saavuttaa jotain, täytyy olla valmis ottamaan riskejä luodaksemme sitä, mitä tavoittelemme. Luottamaan siihen, että, universumi tukee meitä. Tällöin olemme linjassa Mielen periaatteen kanssa, ja voimme ehkä kerrankin todella tuntea olevamme elossa.
Mietin toista ystävääni, joka kerran sanoi, että jos hän voisi valita, toimisi mieluummin eräoppaana kuin johtajana. Eikö tuo ole oikeasti vain järjestelykysymys? Ainoa asia, mikä estää haaveen toteuttamisen, ovat sen tiellä olevat ajatukset ja kuvitelma siitä, että omaa elämää pitäisi elää jollain tietyllä tavalla. Mikään suuri saavutus ei ole syntynyt ilman rohkeutta kohdata omat pelot. Ihmiset, jotka ovat tehneet jotain merkittävää, ovat uskaltaneet ottaa askeleen kohti tuntematonta.
Miten käytät ajatteluasi
Kun muistamme ajatusten luonteen, ohikiitävinä, vaihtelevina, muovautuvina ja vain oman mielikuvituksemme tuotteina – sekä toisaalta sen, että luomme oman todellisuutemme aina oman ajattelumme kautta, meillä on mahdollisuus muuttaa kaikki. Tällöin käytämme Ajatuksen periaatetta hyödyksemme.
Ehkä lopulta tärkein elämän merkitykseen liittyvä kysymys kuuluu: Miten minun oma tarkoitukseni kytkeytyy ihmiskunnan syvempään tehtävään? Ja miten käytän omaa ajatteluani tämän idean toteuttamisessa?
Huomasimme keskustelun jälkeen, että me kumpikin jäimme miettimään elämän ihmettä, sillä What’s upissa vaihdoimme kaksi sitaattia.
The whole world is a series of miracles, but we are so used to them we call them ordinary things.
– Hans Christian Andersen
There are only two ways to live your life. One is as though nothing is a miracle. The other is as though everything is a miracle.
– Albert Einstein.
Mieli on kestävän tulevaisuuden ihmevoima. On uskomatonta, mitä saamme aikaiseksi selkeällä mielellä. Lue lisää kolmesta periaatteesta tästä.
___________________________________________________________________________________
Millaista muutosta sinä haluaisit nähdä maailmassa? Millaista muutosta sinä haluat sytyttää kipinälläsi?
Minä haluan katalysoida kestävää kehitystä, kestävyysinnovaatioita ja vastuullista toimintaa. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on, miten ihmismielen toiminta vaikuttaa kykyymme ratkaista vaikeimmat ja isoimmat ongelmamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon. Ympäristö ja mieli -blogin muut artikkelit löydät tästä. Voit lukea lisää minusta täältä.
