Toivo ei ole tunne – se on valinta

Olen huomannut, että toivo ei ole itsestäänselvyys. Se ei vain synny jostain ulkoisista olosuhteista, vaan se kumpuaa meidän itsemme sisältä – siitä, miten ajattelemme maailman tilasta ja omasta roolistamme siinä. Olen myös huomannut, että valitsemme joka hetki toivon tai epätoivon, vaikka emme aina tiedostaisi sitä. Kun pysähdyn ja katson ajatuksiani, näen selvästi: toivo ei ole jotain, mitä joko on tai ei ole. Se on työväline, jonka voin ottaa käyttööni, aina kun haluan.

5 syytä, miksi toivo on tärkeää ympäristökriiseissä ja globaaleissa haasteissa

  1. Toivo antaa voimaa toimia
    Ilman toivoa lamaannumme helposti. Jos uskomme, että mitään ei ole tehtävissä, emme edes yritä. Toivo pitää meidät liikkeessä ja antaa voimaa etsiä ratkaisuja.
  2. Toivo ruokkii luovuutta ja innovaatioita
    Suurimmat läpimurrot syntyvät silloin, kun ihmiset uskovat parempaan tulevaisuuteen. Ilman toivoa ei ole innovaatiota, eikä ilman innovaatiota synny uusia, kestäviä ratkaisuja. Toivo on siis kestävän luovuuden lähde.
  3. Toivo yhdistää ihmisiä ja rakentaa yhteisöllisyyttä
    Kun ihmiset uskovat, että muutos on mahdollinen, he liittyvät yhteen ja vahvistavat toisiaan. Yhteisöt, joissa toivo elää, pystyvät vaikuttamaan enemmän kuin yksilöt erillään.
  4. Toivo auttaa jaksamaan epävarmuuden keskellä
    Ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyy paljon tuntematonta. Toivo ei tarkoita sinisilmäistä optimismia, vaan se antaa meille resilienssiä kohdata vaikeitakin asioita ilman, että menetämme toimintakyvyn.
  5. Toivo tuo merkitystä ja suuntaa elämään
    Kun näemme, että omilla valinnoillamme on merkitystä, tunnemme syvempää yhteyttä ympäristöön ja muihin ihmisiin. Tämä vahvistaa sitoutumista kestävään tulevaisuuteen.

Turhan toivon ja rakentavan toivon ero

🔴 Turha toivo on passiivista. Se voi ilmetä ajatuksina kuten:

”Kyllä joku muu keksii ratkaisun”, ”Teknologia pelastaa meidät varmasti”, tai ”Ei minun tarvitse tehdä mitään, koska asiat kyllä järjestyvät itsestään.”

Tällainen toivo ei perustu todellisuuteen eikä vie meitä mihinkään. Se johtaa vain välinpitämättömyyteen ja viivyttelyyn.

🟢 Rakentava toivo taas pohjautuu toimintaan ja ymmärrykseen. Se sanoo:

”Maailmassa on ongelmia, mutta meillä on myös mahdollisuuksia ratkaista ne.”
”Vaikka emme tiedä kaikkea, tiedämme tarpeeksi ryhtyäksemme toimeen.”
”Yksilöinä ja yhteisöinä voimme vaikuttaa – ja jo nyt monet tekevät suuria asioita.”

Rakentava toivo ei sulje silmiä todellisuudelta, vaan ammentaa siitä voimaa

Rakentava toivo yhdistyy vastuuseen ja rohkeuteen toimia. Luottamukseen, että omilla ajatuksilla ja teoilla on vaikutusta. Jopa niin paljon, että uskallamme nousta johtamaan muutosta.

Tämä on yksi lempi sitaateistani, jonka on lausunut George Bernard Shaw:

Tämä on elämän todellinen ilo – tulla käytetyksi tarkoitukseen, jonka itse tunnistat todella merkittäväksi. Olla luonnonvoima sen sijaan, että olisit kiukutteleva, itsekäs pikku möhkäle täynnä vaivoja ja valituksia, joka nurisee siitä, ettei maailma omistaudu tekemään sinua onnelliseksi.

Uskon, että elämäni kuuluu koko yhteisölle, ja niin kauan kuin elän, minulla on etuoikeus tehdä sen hyväksi mitä vain voin. Haluan olla täysin loppuun käytetty kun kuolen, sillä mitä kovemmin työskentelen, sitä enemmän todella elän. Iloitsen elämästä sen itsensä vuoksi.

Minulle elämä ei ole lyhyt, hetkessä palava kynttilä, vaan loistava soihtu, joka on nyt käsissäni, ja haluan sen palavan niin kirkkaasti kuin mahdollista ennen kuin ojennan sen tuleville sukupolville.”

― George Bernard Shaw

Toivo vai epätoivo, sinä valitset

Lopulta kysymys on siitä, mitä haluamme ajatella ja mihin suuntaan kulkea. Voimme valita epätoivon ja antaa maailman näyttää mahdottomalta. Tai voimme valita rakentavan toivon – ei siksi, että olisimme varmoja lopputuloksesta, vaan siksi, että tiedämme, että jokainen askel ja jokainen teko merkitsee.

Se on todellista ajattelun vapautta: jos haluamme, voimme nähdä synkkyyttä – mutta jos haluamme, voimme myös nähdä mahdollisuuksia. Me jokainen itse päätämme, kumpaan suuntaan katsomme ja kumpaa suuntaa vahvistamme – itsessämme ja maailmassa.

Mitä enemmän ymmärrämme ja osaamme käyttää rakentavaa toivoa, sitä enemmän se alkaa muuttua luottamukseksi. Luottamukseksi siitä, että universumi kantaa, kun uskomme siihen ja sen hyvyyteen.

 


Mieli on kestävän tulevaisuuden ihmevoima. On uskomatonta, mitä saamme aikaiseksi selkeällä mielellä.

Lue lisää kolmesta periaatteesta tästä.

Millaista muutosta sinä haluaisit nähdä maailmassa? Millaista muutosta sinä haluat sytyttää kipinälläsi?

Minä haluan katalysoida kestävää kehitystä, kestävyysinnovaatioita ja vastuullista toimintaa. Erityinen kiinnostuksen kohteeni on, miten ihmismielen toiminta vaikuttaa kykyymme ratkaista vaikeimmat ja isoimmat ongelmamme ilmastonmuutoksen ja luontokadon.  Ympäristö ja mieli -blogin muut artikkelit löydät tästä. Voit lukea lisää minusta täältä.

Kuva: Jackalope West on Unsplash

Tags: Ajatuksen vapaus, Ajatus, Ilmastoahdistus, Ilmastohuoli, Kestävä kehitys, Kestävä luovuus, Kestävyysinnovaatiot, Luontokato, Mieli, Toivo, Ympäristö ja mieli, Ympäristöahdistus, Ympäristötoivo
Edellinen artikkeli
Maailmassa ei ole mitään vikaa – mutta ajattelussamme voi olla

Related Posts

keyboard_arrow_up