Ihminen on laumaeläin
Erilaisiin ryhmiin kuuluminen on osa ihmisen elämää. Ryhmillä, joihin kuulumme voi olla voimakas sosiaalinen vaikutus siihen, miten suhtaudumme erilaisiin asioihin ja ilmiöihin. Sosiaalinen vaikutus voi näkyä jokapäiväisessä elämässämme esimerkiksi:
- Ryhmäpaineena, jolloin toisten ajattelu- tai toimintatavat muodostavat itseen kohdistuvia odotuksia tai koemme sosiaalisen tilanteen painostavana.
- Ryhmäpaineeseen mukautumisena, jonka taustalla voi olla tarve kuulua joukkoon tai pelko ryhmän ulkopuolelle sulkemisesta.
- Vastuun hajauttamisena, jolloin kokemuksemme yksilöllisestä vastuusta pienenee ryhmän koon kasvaessa. Puhutaan myös sivustakatsojavaikutuksesta.
Myös kulttuurit ovat ryhmiä, jotka vaikuttavat meihin sosiaalisesti.
Miten kulttuurimme vaikuttaa suhtautumiseemme ympäristökriiseihin?
Tutustuin pedagogisten opintojen kulttuuritietoisuusjaksossa hollantilaisen sosiaalipsykologi Geert Hofsteden tutkimukseen ja Culture Compass™-malliin, joka käsittelee sitä, miten kansalliset kulttuurit vaikuttavat ihmisten ajatteluun, tunteisiin, käyttäytymiseen sekä kansallisiin yrityskulttuureihin.
Kulttuurin keskeiset ulottuvuudet ovat Hofsteden mukaan
- Valtaetäisyys, joka mittaa miten kyseisessä maassa suhtaudutaan ihmisten eriarvoisuuteen ja/tai samanarvoisuuteen. Tämä voi näkyä esim organisaatioiden johtamisen hierarkkisuudessa.
- Yksilökeskeisyys vs. yhteisöllisyys kertoo siitä, onko keskeisimpänä ajattelutapana ’minä’ vai ’me’ eli yksilön itsenäisyys vai yhteisöllisyys. Suurin osa maailman kulttuureista on yhteisöllisiä.
- Maskuliinisuus vs. feminiinisyys kuvaa miten kulttuurissa suhtaudutaan ihmissuhteisiin ja ns. koviin ja pehmeisiin emotionaalisiin rooleihin.
- Epävarmuuden välttäminen vs. epävarmuuden sietäminen liittyy laajasti yhteiskunnan toimintaan ja eri alueisiin, kuten talouteen ja uskontoon.
- Aikaorientaatio kuvaa sitä, kuinka pitkän tai lyhyen aikavälin tavoitteita kulttuurissa on tapana asettaa.
Mieleeni nousi heti, voisiko Hofteden teorialla olla yhteys siihen, miten erilaisen kulttuuritaustan omaavat ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja ympäristökriisien ratkaisemiseen.
Kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Entä miten käy kestävän kehityksen tavoitteiden?
”Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.” Peter Drucker
”Kulttuuri syö strategian aamupalaksi.” on liikkeenjohdon konsultti ja kirjailija Peter Druckerin lentävä lause, joka viittaa siihen, että kulttuuria pidetään huomattavasti strategiaa voimakkaampana tekijänä yritysten ja työyhteisöjen menestymisen kannalta. Globaalit kestävyystavoitteet voi mielestäni hyvin rinnastaa yritysten strategisiin tavoitteisiin.
Nopealla googlauksella selvisi, että en ollut ainoa, joka keksi pohtia mahdollista yhteyttä. Jopa Geert Hofsteden pojan poika Jan pohtii ilmaston ja kulttuurin yhteyttä blogissaan Freedom and climate change.
Huang ym (2022) käyttivät Hofsteden mallia pohjana, tutkimuksessaan Revisiting Hofstede’s dimensions of national culture and environmental sustainability pohtiessaan vaikuttaako kulttuuri kansalliseen ympäristön kestävyyteen. Tulokset vahvistivat olettamusta. Ne osoittavat, että valtaetäisyysindeksillä on vahva negatiivinen vaikutus ilmastonmuutosindeksiin (CCPI), kasvihuonekaasupäästöihin (GHG), uusiutuvaan energiaan ja energian käyttöön. Maskuliinisuusindeksi taas liittyy negatiivisesti CCPI- sekä kasvihuonekaasupäästöihin ja yksilöllisyysindeksi negatiivisesti uusiutuvaan energiaan. Epävarmuuden välttäminen taas positiivisesti ilmastopolitiikkaan. Tutkijoiden mukaan nämä havainnot tukevat käsitystä, että kansallisvaltioiden tulisi ottaa huomioon kulttuuriset ominaispiirteensä ympäristön kestävyyden parantamiseksi ja suosittelevat eri maille kulttuurin mukaista kansallista ympäristöpolitiikkaa.
Kulttuuri vaikuttaa halukkuuteemme toimia ympäristön ja ilmaston puolesta
16:ssa eri maassa toteutetussa meta-analyysissä Alló ja Loureiro (2014) puolestaan tutkivat ilmastotoimiin liittyvää maksuhalukkuutta. Heidän tutkimuksensa mukaan maan feminiinisyys, eli ihmisorientaatio, ja pitkän aikavälin suuntautuminen ennustivat suurempaa maksuhalukkuutta verrattuna maskuliinisuuteen ja lyhyen aikavälin suuntautumiseen. Individualistisemmissa taas maissa oltiin vähemmän halukkaita maksamaan ilmastotoimista. Kirjoittajat selittävät sen sillä, että individualistit tuntevat vähemmän painetta toimia ryhmän jäsenenä.
Myös Michelle Viera (2014) löysi saman suuntaisia vaikutuksia tutkimuksessaan Reaching a Global Solution: How culture manifests at the international climate change negotiations, jossa vertailtiin kulttuuriulottuvuuksia eri maiden tapaan käydä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita.
Tulisiko kulttuuritausta huomioida kestävyys- ja vastuullisuusopetuksessa?
Näiden tutkimusten perusteella voi vähintäänkin alustavasti sanoa, että kulttuurisilla muuttujilla on yhteys siihen, miten erilaisen kulttuuritaustan omaavat ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutokseen ja ympäristökriisien ratkaisemiseen. Tästä voisikin nostaa seuraavan kysymyksen. Miten tämä tulisi ottaa huomioon ilmasto- ja kestävyysopetuksessa sekä paikallisessa kestävän kasvun innovaatiopolitiikassa?
Tulisiko kulttuurinen tausta huomioida, kun suunnitellaan tutkinnonperusteita, opetusmalleja, pedagogiikkaa ja koulutussisältöjä kokonaisuuksiin, kuten ilmastovastuullinen toiminta, on vähintäänkin pienen pohdinnan arvoinen asia. Mitä nämä tulokset kertovat ympäristökasvattajalle, vihreää siirtymää kouluttavalle opettajalle tai muille opetusta suunnitteleville? Kouluttajan tulisi ainakin huomioida, että niin sosiaalinen vaikutus, kuin kulttuurinen tausta voivat vaikuttaa opiskelijan ajatteluun. Kulttuurisella taustalla voi myös olla vaikutusta siihen, mitä opintoja oppilaat valitsevat ja mitä he arvostavat.
Ehkäpä paikallaan myös miettiä, että miten ympäröivä kulttuuri vaikuttaa omaan ympäristöajatteluun ja omiin asenteisiin. Ja samalla muistuttaa itseään siitä, että omia ajatuksiaan ja asenteitaan on välillä hyvä tarkastella juuri kulttuurin muovaamina, ovatko ne aidosti omia vai osa kollektiivista tarinaa?
Tästä pääset tutustumaan Culture Compassin mukaisiin Suomen kulttuurisiin ulottuvuuksiin.
